Adaptogeenit

Adaptogeeni = rohdos, joka edistää stressinsietokykyä

Adaptogeenit- blogissa käsitellään terveyttä ensisijaisesti Ayurvedan kautta.

Blogissa käsitellään jonkin verran myös Kiinalaista lääketiedettä, Funktionaalista lääketiedettä ja länsimaista funktionaalista ravintoterapiaa.

Blogin tavoitteena on lisätä Ayurvedan tunnettuutta Suomessa, ja auttaa näin ihmisiä voimaantumaan. Tieto on parasta lääkettä.

Mitä adaptogeenit ovat?

Adaptogeenit ovat rohdoksia joiden tärkeimmät vaikutukset liittyvät stressireaktioon ja homeostaasiin

Adaptogeenit ovat homeostaattisia, eli ne palauttavat elimistöä sisäiseen luontaiseen tasapainoon normalisoimalla elimistön omia antstressimekanismeja: ne lievittävät stressiä, palauttavat luontaista elinvoimaa ja useimmat niistä parantavat myös unen laatua. Ne eivät ole ruokaa, stimulantteja, sedatiiveja eivätkä lääkkeitä, vaan jotakin näiden kaikkien väliltä. Menneisyydessä niitä on kutsuttu mm. virkistäviksi rohdoksiksi, tai restorativeiksi (vahvistaja). Adaptogeeneilla on hermostoa tasapainottava kaksisuuntainen vaikutus (CNS stimulant & CNS supressant), sekä umpieritysrauhasia ja immuunipuolustusta normalisoiva ja tulehdusreittejä katkaiseva vaikutus. Ne ovat usein hermostoa suojaavia (neuroprotektiivisia), immuunipuolustusta tasapainottavia ja vahvistavia, masennusta- (antidepressiivisiä) ja ahdistusta lievittäviä (anksiolyyttisiä), sekä tukevat tervettä ja tasapainoista hormonitoimintaa (homeostaattisia) mm. tuomalla saataville kasvihormoneja jotka toimivat ihmisen fysiologisten hormonien esiasteina. (4, 7, 8, 9, 10, 11)

Kansankielellä adaptogeeneja voi verrata stressirokotteiksi tai elimistön sisäistä tasapainoa aistiviksi ja sääteleviksi termostaateiksi.

  • Perinteisen kiinalaisen lääketieteen harjoittajat sanovat, että superior- luokan rohdokset ravitsevat vähintää yhtä kolmesta aarteesta. Ne ovat Jing, Qi & Shen
  • Ayurvedan harjoittajat sanovat, että tietyillä rasayanoilla on virkistäviä-, sekä mentaalista että fyysistä terveyttä parantavia ominaisuuksia. Ne ravitsevat Tejasta, Pranaa & Ojasta.
  • Venäläiset tutkijat sanovat, että adaptogeenit lisäävät kehon vastustuskykyä erilaisia stressitekijöitä vastaan ja normalisoivat elimstön toimintoja.
  • Länsimaiset tiedemiehet puolestaan tutkivat miten adaptogeenit säätelevät hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais- (HPA) akselia ja sympatoadrenaalista järjestelmää. Farmakognosia tutkii adaptogeenien biokemiaa.

Klassiset adaptogeenit

Gnseng Goji
  • American ginseng juuri (Panax quinquefolius)
  • Ashwaganda juuri (Withania somnifera)
  • Asian ginseng juuri (Panax ginseng)
  • Eleuthero juuri ja lehdet (Eleutherococcus senticosus eli siperian ginseng)
  • Aralia tai Manchurian spikenard juuri (Aralia manch urica, Aralia elata tai piikkiaralia eli pirunkeppi)
  • Rhodiola juuri (Rhodiola rosea eli ruusujuuri)
  • Schisandra siemenet ja marjat (Schisandra chinensis eli sitruunaköynnös)
  • Ajuga (Ajuga turkestanica)
  • Mumie (shilajit tai asphaltum)
  • Pantocrine tai deer velvet (Cornu Cervi Parvum)
  • Rhaponticum (Rhaponticum carthamoides eli maraljuuri) (2)

Adaptogeenien historia

Vaikka suurin osa adaptogeeneistä on ollut perinteisen kiinalaisen lääketieteen ja ayurvedan arvostetuimpia rohdoksia - niiden moderni historia alkoi kuitenkin vasta 1940-luvun lopussa. The former Union of Soviet Socialist Republics (USSR) määräsi Neuvostoliiton Tiede Akatemian (Soviet Academy of Science) kehittämään valmisteen, joka nostaa heidän eliittinsä (urheilijat, sotilasjohto, poliittiset johtajat ja shakin pelaajat) suorituskykyvyn tiukkojen terveysrajoitusten mukaisesti. (1)

Tiedemies, lääkäri ja farmakologi Nikolai V. Lazarev määritteli vuonna 1947 (6) kyseisen termin ja suuntasi ensin etsintänsä synteettisiin aineisiin. Ne paljastuivat kuitenkin toistuvasti stimulanteiksi aiheuttaen aina lopulta koehenkilöillä suorituskyvyn romahtamisen. Lopulta Lazarev ja hänen kolleegansa Israel I. Brekhman 1960- luvulla loivat yli 1200 biologin, tutkijan ja lääkärin tiimin Brekhamin ohjattuaan heidän huomionsa ja tutkimuksensa luontoon ja rohdoksiin. (1)

Stimulantit (oikealla) aiheuttavat piikin suorituskyvyssä, jonka jälkeen suorituskyky romahtaa normaalitason alapuolelle. 

Stimulantit (oikealla) aiheuttavat piikin suorituskyvyssä, jonka jälkeen suorituskyky romahtaa normaalitason alapuolelle. 

He suorittivat tutkimuksia Venäjän tiedeakatemiassa Adaptaation Fysiologian ja Farmakologian instituutissa, Vladivostokissa. Brekhmanin löydökset ja tutkimus tasoitti tietä yli 3000 kliiniselle-  ja kokeelliselle tutkimukselle adaptogeeneista. Venäläiset tiedemiehet olivat kiinnostuneet noin 4000:sta jääkauden yli selvinneestä kasvista, joihin tutkimukset kohdistuivat. Lopulta suurin osa tutkimuksista kohdistui Siperian ginsengiin, Ruusujuureen, Maraljuureen ja Schisandraan ja kaiken kaikkiaan he määrittelivät näistä tuhansista kasveista kaksitoista adaptogeeneiksi. Myöhemmin tutkimuksia on toteutettu mm. Venäjällä, Saksassa, Armeniassa, Tsekkoslovakiassa, Skandinaviassa, Kiinassa ja Intiassa. (1) Palaan adaptogeenien aikalinjaan tuonnempana tekstissä.

Adaptogeenitutkimusten kohteina ovat olleet mm. ayurvedan ja perinteisen kiinalaisen lääketieteen rasayana-luokan sekä superior- luokan rohdoskasveja, siperian ja skandinavian kansanperinteen rohdoskasveja ja Amazonin shamanismin sekä Tiibetiläisen lääketieteen ykkösrohdoksia.


Sukeltaakseen syvemmälle näiden rohdosten maailmaan kannattaa tarkastella asiaa muutamalla eri tasolla 

Energetiikka kuvailee yhtä todellisia fysiologisia vaikutuksia kuin biokemiallinen tieto. Esimerkiksi lämmittävä vaikutus tarkoittaa termogeneesiä. Samaan tapaan kuin tiedämme maalaisjärjellä, että aurinko on lämmittävä ja kuivattava, vesi on kosteaa ja soljuvaa, tai että hiekka on kovaa ja karkeaa, energetiikka kuvailee rohdosten olevan lämmittäviä, kuivattavia, kosteuttavia, viilentäviä, supistavia, laajentavia ja niin edelleen.

Miksi legendoista pitäisi välittää? 

Rohdokset kuten Reishi ja niistä kertovat kiehtovat legendat ovat historiaa ja osa maailman vanhinta kulttuuriperintöä, joten legendat eivät ole pelkästään yleissivistäviä vaan myös viihdyttäviä. Lisäksi käyttöperinne, historia, kunnioitus, arvostus, sekä symboliikka herättävät kysymään; Miksi Reishin nimi on The Spirit Plant? Miksi joidenkin rohdosten perässä on seilattu ympäri meriä? Miksi joitakin rohdoksia on arvostettu yli kaiken ja niitä on ylistetty uudestaan ja uudestaan muinaisissa luonnonlääkinnän perusteoksissa? Rohdosten äärimmäisen tarkat profiloinnit, joita on voitu kirjata ylös samasta kasvista eri kulttuureissa jopa tuhansia vuosia saman kaltaisina, ovat aika vaikuttavia. Samalla koko sivistyksen historian läpi kulkevat suhteellisen laajat seurantatutkimukset, joita on kirjattu ylös sen aikaisilla tieteellisillä metodeilla, saavat edelleen ihmiset kiinnostumaan ja hankkimaan omakohtaisen kokemuksen näistä rohdoksista.

Teoria

Kiinalaisen lääketieteen ja Ayurvedan mukaan rohdokset voivat esimerkiksi kuivattaa, kosteuttaa, viilentää tai lämmittää. Joillakin rohdoksilla voi olla myös tasapainottava vaikutus. Adaptogeenit ravitsevat Jingiä, Qi:tä ja/tai Sheniä, eli Kolmea aarretta tai vähintään yhtä niistä. Ne tasapainottavat sekä Yin että Yang energiaa, jolloin vaikutuksia voidaan kuvailla sympaattisen ja parasympaattisen hermoston tasapainoisempana toimintana. (1) Kun adaptogeenejä verrataan stimulantteihin, kuten alkoholiin, kahviin tai kaakaohon saadaan lisää ymmärrystä. Adaptogeenit tarjoavat yhtäaikaa potentiaalia sekä aktivointiin että deaktivointiin = nostavat eliön kapasiteettia. Stimulantit pääasiallisesti aktivoivat ja siten näiden kahden välille muodostuu seuraavanlaisia eroja (2):

(1)

(1)

Miten adaptogeenit tarkalleen ottaen toimivat

Adaptogeeneillä pyritään nostamaan eliön luontaista kapasiteettia adaptoitua stressiin (allostaattinen kapasiteetti), jolloin aktivoivien ja deaktivoivien välittäjäaineiden kapasitetti nousee, mutta niiden suhde ei muutu tai vääristy (2). Tällöin vaikutus on normalisoiva, eikä stimuloiva tai sedatiivinen. Adaptogeeneilla uskotaan siis voivan palauttaa elimistö homeostaasiin stressaavissakin olosuhteissa.

Stressin välittäjäaineet - tehtävistään riippuen - kytkeytyvät joko aktivoidakseen (switch on) tai deaktivoidakseen (switch off). Stressaavassa tilanteessa molempia tarvitaan ja ne kytkeytyvät vuorotellen. Aktivoimisen aikana hormonit pyrkivät mobilisoimaan eliön resursseja niin, että ne vastaisivat stressin aiheuttamiin vaatimuksiin. Aktivoivia välittäjäaineita ovat mm. katekoliamiinit, sytokiinit (interleukiinit ja interferonit), sekä typpioksidi (NO). Deaktivoivat hormonit (kortikosteroidit) puolestaan tasapainottavat ja suojelevat prosessia ylikierroksilta ja ylireagoimiselta. Henkilön terveyden voi itseasiassa katsoa olevan pitkälti kiinni siitä kuinka hyvin heidän aktivoivat ja deaktivoivat välittäjäaineensa vuorottelevat. (2)

Esimerkiksi aktivoivien hormonien ylitoiminta voi aiheuttaa immuunipuolustuksen käymistä ylikierroksilla. Koululääketiede voi tarjota tähän lääkkeitä jotka kytkevät immuunipuolustusta pois päältä (switch off), mutta ne kuitenkin aiheuttavat immunipuolustuksen vaijentumisen - mistä seuraa haittavaikutuksia. Vilustuminen ja flunssa ovat kuitenkin kiinalaisen ravinto-opin mukaan liiallisuustiloja (ulkoinen invaasio), jolloin hoitokeinoksi valitaan lievittävä hoito. Mikäli henkilö syö vahvistavaa rohdosta kuten astragalusta, ginsengiä, reishiä, tai muita lääkinnällisiä sieniä, niiden käyttö täytyy lopettaa infektiotilanteessa.

Adaptogeenien arvellaan lisäävän aktivoivien ja deaktivoivien välittäjäaineiden kapasiteettia pitämällä niiden suhteellisen määrän tasapainossa 

Adaptogeenien arvellaan lisäävän aktivoivien ja deaktivoivien välittäjäaineiden kapasiteettia pitämällä niiden suhteellisen määrän tasapainossa 

Yksityiskohtainen kuvaus vaikutustavasta

Taso 1, Fysiologinen taso: Adaptogeenit tukevat homeostaasia ja tasapainottavat hermoston ja umpirauhasten toimintaa hypotalamus-aivolisäkeadrenokortikaaliseen akselin (HPA) kautta. Vaikutuskohteita ovat stressiin liittyvät välittäjäaineet kuten kortisoli, neuropeptidi Y, typpioksidi (NO), G-proteiinikytkentäiset reseptorit ja stressiproteiinit (Hsp70).
Taso 2, Solutaso: Adaptogeenit säätävät solun sisäistä stressiin liittyvää metabolista transkriptiota (geenien ilmentymistä). Vaikutustapoja ovat mm. G-proteiinin signaloima cAMP- välitteinen metaboliapolku, G-proteiinin signaloima fosfatidylinositoli- ja fosfolipaasi C polku, stressin aktivoima proteiinikinaasi JNK (MAPK-9) ja stressiproteiinit (Hsp70), heat shock tekijä HSF-1, neuropteptidi Y ja FOXO transkriptiotekijä. (8)

Kemiallinen samankaltaisuus elimistön omien välittäjäaineiden kanssa

Adaptogeenit kuten Ruusujuuri Rhodiola rosea, Sitruunaköynnös Schisandra chinensis ja Eleuthero Eleutheroccus senticosus sisältävät huomattavan määrän fenolisia yhdisteitä, kuten fenyylipropaania ja fenyylietaanin johdannaisia. Nämä yhdisteet ovat rakenteellisesti läheisiä katekoliamiinien kanssa ja jotkut tutkijat arvioivat, että adaptogeenivaikutukset perustuvat näiden aineiden aktiivisuuteen sympatoadrenaalisessa (SAS) järjestelmässä sekä keskushermostossa (CNS). (3,7)

Adaptogeenit kuten Panax ginseng, Bryonia alba ja Eleutheroccus senticosus puolestaan sisältävät korkeat pitoisuudet tetrasyklisiä triterpeenejä, jotka ovat rakenteellisesti läheisiä kortikosteroidien kanssa ja joihin niiden stressiltä suojaavat vaikutukset voisivat perustua. (3,7)

Kemiallinen samankaltaisuus ei ole kemiassa välttämättä indikaatio saati todiste. Herkullinen esimerkki on sitruunan ja appelsiinin ominaistuoksut aiheuttava molekyyli, joka on muutoin molemmissa identtinen, mutta avaruudellinen kierteisyys on toinen toisensa peilikuva ja eroava tuoksu johtuu tästä. Toisaalta kaikista maailman tuoksuista sitruunan ja appelsiinin tuoksut ovat hyvin saman kaltaisia: sitruksisia - ja mitä adaptogeeneihin tulee - kemiallista samankaltaisuutta voidaan ehkä pitää kliinisten havaintojen teoreettisena pohjana.

Adaptogeeni- termin määritelmä

Termi on sovinainen ja vaikeasti määriteltävä (6) eikä se ole yleisesti tiede-yhteisöissä hyväksytty. Klassisten adaptogeenien lisäksi voidaan määritellä potentiaaliset adaptogeenit.

Klassinen Adaptogeeni

  1. Adaptogeenien täytyy lisätä organismin kykyä sopeutua ympäristötekijöihin ja auttaa välttämään niiden aiheuttamia vaurioilta. 
  2. Adaptogeenikasvien täytyy tehostaa organismin henkistä, psyykkistä ja fyysistä suorituskykyä, erityisesti rasitustilassa (parantavat stressinsietokykyä.) Adaptogeenikasvien täytyy parantaa myös elimistön puolustuskykyä, ts. aktivoida immuunijärjestelmää. 
  3. Adaptogeenit eivät saa olla vahingollisia elimistölle. 
    (4)

Potentiaalinen adaptogeeni

  1. Täyttää suuren osan - mutta ei kaikkia - klassisten adaptogeenien kriteereistä.
  2. Täyttää kaikki klassisten adaptogeenien kriteerit, mutta siitä ei ole vielä saatu riittävää tieteellistä näyttöä.
    (1)

Adaptogeenien aikalinja

  • 3000 EAA (arvio) : Auyrveda syntyy Intiassa ja Perinteinen Kiinalainen Lääketiede syntyy Kiinassa.
  • 200 EAA (arvio.): Charaka Samhita, klassinen ayurvedan perusteos mainitsee amlan, guduchin, tulsin ja shilajitin. 
  • 77 CE: Kreikkailainen fyysikko Dioscorides kuvailee kirjassa De Materia Medica kuusisataa lääkinnällistä kasvia mukaanlukien lakritsajuuren ja ruusujuuren. 
  • 220: The Shennong Herbal listaa 252 lääkinnällistä rohdosta, joita käytetään Kiinassa. Tunnettuja rohdoksia olivat muun muassa Asian Ginseng, astragalus ja reishi.  
  • 1755: Ruusujuuri esitellään ensimmäisessä Ruotsalaisessa  farmakopeassa. Menneisyydessä viikingit olivat käyttäneet ruusujuurta parantaakseen fyysistä terveyttään ja suorituskykyään.
  • 1947:  Dr. Nikolai Lazarev määrittelee termin adaptogeeni.
  • 1958: Venäläiset tutkijat luokittelevat Eleutheroccuksen (Siperian ginsengin) adaptogeeniksi. 
  • 1960: Israel Brekhman julkaisee artikkelinsa eleutherosta, jonka jälkeen Venäläiset tutkijat julkaisevat yli that tutkimusta  adaptogeeneista ja niiden käytöstä. 
  • 1961: Ginseng suvun kasveja käsittelevä konferenssi järjestetään Leningradissa, jonka lopputuloksena koostetaan aiheesta 86-sivuinen pöytäkirja. 
  • 1962: Eleuthero, maraljuuri, ja ruusujuuri, jotka kaikki ovat adaptogeeneja, sisällytetään Venäläiseen farmakopeaan.
  • 1969: Ensimmäinen artikkeli, joka julkaistaan lännessä käsittelee 15-vuoden tutkimusta adaptogeeneista ja se lisätään Annual Review of Pharmacologyyn (Farmakologian vuosikatsaus).
  • 1978: Ginseng, eleuthero ja lakritsajuuri sisällytetään Saksan julkaisemiin Commission E monografioihin hyväksytyiksi kasvilääkkeiksi.
  • 1984: Venäläiset tiedemiehet ovat julkaisseet yli 1500 fytokemiallista, farmakologista ja kliinistä tutkimusta adaptogeenisista rohdoksista, jotka keskittyvät eleutheroon, maraljuureen ja ruusujuureen. Myöhemmät tutkimukset on toteutettu Venäjällä, Saksassa, Armeniassa, Tsekkoslovakiassa, Skandinaviassa, Kiinassa ja Intiassa- joista suurinta osaa ei ole käännetty englanniksi.
  • 1998: Termi adaptogeeni hyväksytään funktionaaliseksi väitteeksi tietyille valmisteille U.S. Food and Drug Administrationin toimesta. 
  • 2002: U.S. National Library of Medicine mainitsee termin adaptogeeni viitatessaan kasvivalmisteisiin jotka vahvistavat immuunipuolustusta ja joilla on väsymystä ehkäisevä vaikutus.
  • 2002-2010: Adaptogeeneja tutkitaan edelleen aktiivisesti ja näyttö niiden vaikutuksista lisääntyy (12).

(1)


Lähteitä: 

  1. Winston, D. Maimes, S. Adaptogens - Herbs for strenght, stamina and stress relief
  2. Yance, D. Adaptogens in Medical Herbalism
  3. A. Panossian, H. Wagner. Stimulating effect of adaptogens: An overview with Particular Reference to their Efficacy following Single Dose Administration 
  4. Hiltunen, R. ja Holm, Y. Lääkkeitä luonnosta, Gaudeamus HUP, Tampere, s 24
  5. Robert Provino, Completing final year of Bachelor of Herbal Medicine, Nature Care College, Sydney. The role of adaptogens in stress management 
  6. European Medicines Agency - Evaluation of Medicines for Human Use  Reflection paper on the adaptogenic concept 
  7. Pawar Vinod S & Hugar Shivakumar: A current status of adaptogens- natural remedy to stress
  8. Alexzander Aseab, Punit Kaurb, Alexander Panossiana, Karl Georg Wikmana: Evaluation of molecular chaperons Hsp72 and neuropeptide Y as characteristic markers of adaptogenic activity of plant extracts
  9. A. Panossian, H. Wagner: Stimulating effect of adaptogens: An overview with Particular Reference to their Efficacy following Single Dose Administration 
  10. Effects of Adaptogens on the Central Nervous System and the Molecular Mechanisms Associated with Their Stress—Protective Activity
  11. Plant adaptogens III.* Earlier and more recent aspects and concepts on their mode of action
  12. Adaptogens: A Review of their History, Biological Activity, and Clinical Benefits 
     

Yksilön itsehoidon tueksi tarkoitetetut ohjeet eivät korvaa lääkärin tai terveydenhoidon ammattilaisen antamia ohjeistuksia, eikä olemassaolevaa lääkitystä pidä jättää pois. Luonnon vaikuttavien aineiden käyttö on jokaiselle kuluttajalle omaehtoista ja jokainen on vastuussa käytännön järjen käytöstä itsehoidossaan.