elontieto.com

Minun parhaani on aavistus ja mielikuvitus - Eino Leino

Niin ylhäällä kuin alhalla, niin pienessä kuin suuressa, niin sisällä kuin ulkona.

Väen viisausperinne on elpymässä. Ilmarinen, Väinämöinen ja Pohjolan Emäntä ovat palamaassa Tietoisuuteemme. Kaipaamme kovin jo kauan sitten kadotettuja voimasanojamme, sekä yhteyttä juuriimme, esivanhempiimme ja Metsän väkeen. Traditiomme ytimessä on uskontotutkijoita jo kauan askarruttanut käsite väestä. Voiko intialainen viisausperinne ja terveysfilosofia ayurveda, astrologia, myyttitutkimus tai salatieteet auttaa meitä ymmärtämään mitä on yhdeksän väen symboliikka?

Oppi luonnon tasapainosta, luonnonelementistä ja väen filosofiasta ovat suomalaisten tietäjien kuvauksia elämän perustotuuksista, jotka ilmenevät spiraalimaisesti eri tasoilla, mikro- ja makrokosmoksessa.

Elontieto on taiteellinen, monistinen, uuspakanallinen, shamanistinen ja terveysopillinen näkökulma itämerensuomalaiseen viisausperinteeseen.

Elontiedon tärkein päämäärä on suomalaisen kulttuurin terveen kansallishengen kehittäminen, viisausperinteen elvyttäminen, sekä luonnon suojeleminen.

Tervetuloa tutkimusmatkalle Elontiedon pariin, etsimään juuri sinun omaa täyttä potentiaaliasi! Tule mukaan Elontieto facebook- ryhmään.

Lue lisää:

- ayurveda -
- muinaissuomalaiset -
- viikinkiaika -

Metsän väki

metsää.jpg

Tiivistelmä

Olemme kasvaneet kiinni ympäristöömme sekä solutasolla, että psyykkisesti.

Metsän terveysvaikutuksia tutkitaan nykyään kiinnostuneesti. Tiedetään että, mikrobit siirtyvät metsämaasta suolistoon ja suolistosta jopa aivoihin. Suolistomikrobit tuottavat lukemattomia aineenvaihduntayhdisteitä, toimivat immuunijärjestelmän ja ruoansulatuksen kivijalkana ja vaikuttavat sosiaaliseen käyttäytymiseen, onnellisuuteen ja terveyteen. Mikrobit yhdistävät meidät eläimiin, kasveihin, sieniin ja toisiin ihmisiin mm. geenivaihdon ja epigeneettisen säätelyn välityksellä. Käymme yhteistä evoluutiota ympäristömme kanssa. Metsän mikrobit voidaan jossakin määrin rinnastaa perinteen väen käsitteeseen ja haltian käsite puolestaan voidaan rinnastaa jossakin määrin immuniteetin käsitteeseen. Perinteen mukaan ihmisen onni on kudottu osaksi luontoa. Onni tarkoittaa mm. kohtaloa ja ihmisen paikkaa maailmassa.

  • Huom: Elontieto ei perustu kansanuskoon samasta syystä kun intialainen ayurveda tai moderni lääketiede ei perustu kansanuskoon. Elontiedon tehtävä ei ole ylipäätään ottaa kantaa uskontoon.

Nouse, luontoni, lovesta,
Syntyni, syvästä maasta,
Ha'on alta haltiani,
Vastuksia voittamah,
Katehia kaatamah,
Sotisia sortamahan!
Oi Ukko, utunen Ukko,
Tuopa vanhoa väkeä,
I'än kaiken istunutta,
Kut' on kauan maassa maannut,
Viikon mullissa viruttu.
Havusilla vuotehilla,
Risusilla pääaloilla.
Niillä muinen lii'at liikku,
Pahat tauit taantelihen,
Ison saamilla sanoilla,
Vanhemman varustimilla.





Väki terveyden ja sairauden aiheuttajana


Suomalaisessa perinteessä eri luonnonympäristöillä, luonnonelementeillä, eläimillä, kasveilla ja käytännössä kaikella mahdollisella on koettu olevan eräänlaista voimaa; väkeä. Väki puolestaan on aina voimakkaasti yhteydessä haltian ja haltijoiden käsitteeseen. Tuulella, tulella, vedellä ja maalla, sekä ylisellä, keskisellä ja alisella maailmalla on omat väkensä ja haltiansa. Sairaudet saavat alkunsa siitä, että elementtien väet, tai vihat, vaikuttavat vahingoittavasti ihmistä. Esimerkiksi metsän, maan, tai kalman väki voi tarttua ihmiseen ja aiheuttaa sairauden. Yleisimmät tavallisten sairauksien aiheuttajat ovat tuulen ja tulen väet. Alisen väki voi aiheuttaa etenkin mieleen, tunteisiin ja sosiaaliseen elämään liittyviä sairauksia.

Ihmiselläkin on oma väkensä. Asioissa ja ihmisissä olevan väen voimaa kutsutaan väkevyydeksi tai väekkyydeksi. Ihmisen väki ja haltia liittyvät voimakkaasti toisiinsa, sillä ihmisen terveyttä ja onnea suojeleva haltija saa voimaa ihmisen väestä. Mitä väekkäämpi ihminen, sitä vastustuskykyisempi sairauksille tämä on. Tietäjien ja shamaanien tehtävä on ylläpitää yhteisön onnea, eli yhteisön sisäistä tasapainoa ja asemaa keskisessä, osana kolmitasoista maailmaa. Jo yhdenkin yhteisön jäsenen sairastuminen voi tarkoittaa sitä, että keskisen ja alisen välinen raja on heikentynyt ja alisen väkea on alkanut levitä ihmisten maailmaan.

Mielenkiintoista sekin, että nykyään tutkitaan paljon immuniteetin, persoonallisuuden ja sosiaalisen käyttäytymisen keskinäisiä vuorovaikutussuhteita.


Ympäristön mikrobit koulivat immuniteettiamme ja geenejämme

Uuden tutkimustiedon mukaan kaikki eläimet ja kasvit muodostavat symbioottisia vuorovaikutussuhteita eli ekosysteemeitä mikrobien kanssa. Eri eliölajit omaksuvat omat mikrobilajinsa, mutta ekosysteemit ovat aina myös yksilökohtaisia. Mikrobien ja niiden isännän välinen vuorovaikutus on molemminpuolista. Mikrobit leviävät ympäristöön ja esimerkiksi ravinnon mikrobit tulevat osaksi ihmisen mikrobistoa. Mikrobit adaptoituvat ympäristön muutoksiin paljon nopeammin ja vaivattomammin kuin niiden isäntä, mikä auttaa myös isäntää sopeutumaan ja muokkaamaan geenejään ympäristö vaatimuksiin. Omalta osaltaan mikrobit säätelevät koko ekosysteemin evoluutiota epigenetiikan kautta. Tällaisesta mikrobien ja niiden isännän välisestä ekosysteemistä ja evoluutiosta käytetään nimityksiä holobiontti ja hologenomi. Ihmisten laji kehittyy osana koko ekosysteemiä; sen kasveja, sieniä, eläimiä, sekä ympäristön kemiallista koostumusta. Luonto on älykäs ja adaptoituva. Se aistii ja viestii kemiallisesti ja sähkömagneettisesti muutoksista ja stressitekijöistä. Mikrobit ovat siis merkittävässä osassa koko ekosysteemin epigeneettistä säätelyä ja lajien sisäistä ja välistä geeninvahtoa.

Et ole ihminen; olet ihmissolujen ja mikrobien ekosysteemi. Sinä olet 30 triljoonaa ihmissolua ja 39 triljonaa mikrobia sisältävä superorganismi.

Ihmisen mikrobit ovat pääasiassa suolistossa, jossa majailee noin 70% immuniteetistamme. Ympäristön vaikutukset immuunijärjestelmään tulevat pitkälti ihon, suoliston ja limakalvojen mikrobiston välityksellä. Se mitä syömme, juomme, hengitämme ja kosketamme muokkaa mikrobistoamme.

Tutkimusten mukaan ihmisten immunologinen terveys vaikuttaa myös sosiaaliseen ja psykologiseen terveyteen. Tiedetään, että suolistomikrobit tuottavat lukemattomia aineenvaihduntaamme osallistuvia yhdisteitä. Näitä ovat mm. aivosuoliakselia ja mielialaa säätelevät hermovälittäjäaineet, kuten serotoniini, dopamiini ja GABA:a. Suolistossa mikrobit tuottavat myös mm. asetaattia, probionaattia, butyraattia, maitohappoa, entsyymejä, vitamiineja ja biosytiiniä, sekä antimikrobisia ainesosia, jotka estävät mm. loiseläinten ja patogeenien pääsyä elimistöön. Joidenkin tutkijoiden mukaan suolisto voi tuottaa satoja tuhansia, ellei miljoonia yhdisteitä, jotka vaikuttavat aineenvaihduntaamme.

Mitä monipuolisempi mikrobisto suolistossamme, limakalvoillamme ja ihollamme elää, sitä monipuolisemmin se tuottaa erilaisia bioaktiivisia yhdisteitä, jotka sitten omalta osaltaan voivat vaikuttavat suoraa aivojen toimintaan, geeniekspressioon, käyttäytymiseen, mielialaan, uteliaisuuteen, sosiaalisuuteen sekä impulsiivisyyteen. Mikrobien monimuotoisuus voidaan rinnastaa suojelushaltian väekkyyteen, sillä mitä monimuotoisempi mikrobisto on sitä suurempi vastustuskyky ja sitä vakaampi terveys.






Jos haluat kirjaimellisesti luoda vahvemman yhteyden omaan luonnonympäristöösi

  • Hiero metsämaata käsiisi

  • Vietä aikaa mielummin luonnossa kuin kaupungissa

  • Syö oman luonnonympäristösi villiyrttejä. Tutustu erityisesti nk. voimakasveihin

  • Kerää marjoja ja sieniä. Syö suomalaisia, luomulaatuisia lähitilan vihanneksia

  • Käytä kääpiä, kuten pakuria, lakkakääpää, lattakääpää ja kantokääpää

  • Vältä liikaa desinfioivien saippuoiden ja pesuaineiden käyttöä

  • Käytä luonnonkuiduista tehtyjä vaatteita

  • Pidä mukanasi Sibeliuksen tulitikkuaskia




Pidä luonto luonas, onnes olallas, haltijas harteillas




Aistijärjestelmämme, alitajuntamme ja hermostomme on viritetty kotimaan luonnonympäristöön

Metsän väkeä ei voida rinnastaa pelkästään mikrobeihin. Exeterin yliopiston tutkijoiden mukaan meidän aistiemme on biologisesti ohjelmoitu luontoympäristöihin ja maalaismaisemaan. Esimerkiksi aivoja skannaamalla on huomattu, että aivot joutuvat tekemään merkittävästi enemmän työtä kaupunkiympäristössä, koska ne eivät luontaisesti ymmärrä kaupunkia. Tutkijoiden mukaan siirtyminen kaupunkiympäristöihin on saanut aikaiseksi merkittäviä poikkeamia lajityypillisessä käyttäytymisessä ja onnellisuudessa. Toisaalta pelkästään luontokuvien näkeminen rauhoittaa mieltä.

Biofilian käsitteen mukaan meidät on geneettisesti koodattu rakastamaan metsää ja elämää. Sama geneettinen koodi selittää sen miksi vaistomaisesti pelkäämme hämähäkkejä ja käärmeitä. Geenimme ovat olleet samat noin 40 000 vuotta. Joidenkin tutkijoiden mukaan suomalaiset edustavat geneettisesti Euroopan vanhinta alkuperäisväestöä. Nature tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaisten ja eurooppalaisten välille on jouduttu tekemään erottelu (finnic - non finnic) kun puhutaan geeniperimästä. Edustamme Euroopan viimeisiä metsästäjäkeräilijöitä, jotka yrittävät sopeutua moderniin kaupunkielämään. Yhteys luontoon koskettaa suomalaisugrilaisia kansoja erityisen voimakkaasti, verrattuna muihin eurooppalaisiin.

Uppsalan yliopiston professori Terry Hartig kertoo Tiede.fi artikkelissa:

“Kun antaudumme puron kuuntelulle, aktivoituu niin sanottu lepotilaverkosto. Silloin kytkeytyvät yhtäaikaa päälle aivojen etuosan ja päälakilohkon keskialueet sekä takaosan assosiaatioon liittyvät alueet. Aivot eivät toki huilaa. Päinvastoin, ne yhdistelevät spontaanisti erilaisia ajatusten katkelmia. Luovuus herää. Luonnossa oleskelu purkaa fysiologista ja kognitiivista stressiä, eli huojentaa kuormittunutta oloa… Nämä restoratiiviset vaikutukset ovat arvokkaita jopa kansanterveyden kannalta mutta vain kolikon toinen puoli. Toinen puoli on yhtä kiiltävä. Luonto sparraa meistä parasta esiin tuottamalla instoratiivisia vaikutuksia. Myönteisyys, hyvä itsetunto, altruismi, myötätunto, optimismi, innovatiivisuus, selkeäkatseisuus ja vitaliteetti eli elinvoimaisuus lisääntyvät.”


Saksalainen neurologi Leila Haddad jatkaa samaisessa artikkelissa:


“…ihmisen aivoista (voidaan nähdä), onko tämä varttunut kaupungissa. Urbaanissa ympäristössä kasvaneella on aivokuoren etuotsalohkossa vähemmän massaa kuin maalla varttuneella. Poikkeama johtunee kaupungin ärsyketulvan tuomasta taustastressistä. Etuotsalohko liitetään toiminnanohjaukseen. Sen muutokset ovat yhteydessä mielen sairauksiin, jotka ovatkin laajojen ja useita maita kattavien väestöaineistojen valossa rajusti yliedustettuja nimenomaan urbaaniväestöllä. unsas lähiluonto on suomalaisen etuoikeus. Elävä luontoyhteys liittyy ahdistuksen vähäisyyteen, onnellisuuteen ja elämän merkitykselliseksi kokemiseen, osoittaa meta-analyysi vuodelta 2014.

Anteliaisuus on yksi luontoaltistuksen tuottamista lisäarvoista. Tarkemmin ajateltuna nämä vaikutukset edustavat ihmisyyden parhaita puolia. Luonnossa pohditaan syntyjä syviä, saadaan oivalluksia ja ideoita, uskotaan omiin mahdollisuuksiin, koetaan yhteisöllisyyttä ja halua auttaa muita.”



Kun luonto yleisesti aiheuttaa näin merkittäviä positiivisia muutoksia fysiologiassa, voidaan paremmin käsittää miksi oman ilmastovyöhykkeen luonto ja erityisesti lapsuusmaisemat toimivat tehokkaammin kuin mikä tahansa luonto, stressin lievittäjänä ja kuulumisen tunteen lisääjänä.

  • Siirrä sohvasi kohti ikkunaa, ei kohti televisiota

  • Lataa soittolistallesi luonnon ääniä mielummin kuin kiihdyttävää musiikkia

  • Käytä luonnonkosmetiikkaa ja eteerisiä öljyjä

  • Valitse luontoaiheisia tauluja mielummin kuin kaupunkikuvia



Suomalaisilla tietäjillä on ollut paljon tietoa mm. erilaisten hyönteisten ja yrttien väestä ja niiden käytöstä erilaisten sairauksien hoidossa. Nyt on aika alkaa palauttamaan tätä tietoa yhdessä.

Erilaisissa kasveissa ja hyönteississä elävät mikrobien ekosysteemit sisältävät kukin oman väkensä.

Erilaisissa kasveissa ja hyönteississä elävät mikrobien ekosysteemit sisältävät kukin oman väkensä.


Pakanalliset ja uuspakanalliset maailmankatsomukset eivät ole kirjauskontoja - dogmaattisia oppijärjestelmiä, eikä suomalaiseen perinteeseen ole olemassa oikea- ja vääräoppisuutta. Elontieto on tulkinta suomalaisesta folkloristiikasta, mytologiasta, uskonnosta, suomen kielestä, Suomen historiasta sekä intialaisesta lääketieteestä ja astrologiasta.